Rannan kaislat ja puut huojuvat tuulessa.

Kuinka solakoita ja notkeita olettekaan!

sanon kaisloille,

olette varmaan onnellisia.

Kuinka jykeviä ja vahvoja olettekaan!

sanon puille,

olette varmaan onnellisia.

Niin, me olemme tällä rannalla onnelliset,

ne sanovat,

eikä meiltä puutu mitään.

Linnut ovat ystäviämme,

tuuli on kumppanimme.

Aistimme meren äänen ja tuoksut,

avaruuden tyhjyyden,

sen painon ja ajattomuuden.