Viimeiset kuvaputket revittiin irti vastaanottimista

minä saatana enää ota mitään teiltä vastaan

tällaista iljetystä

toinen hyvää hyvyyttään syntyy tänne

ihmettelee mutta luottaa silti

uskoo saavansa jotain

 kun kaikki ne lepertelee ja hymyää ja lallattelee,

mutta odotas vaan ne panee sut kuriin

 sut pannaan paska housussa seisomaan pihalle, lemuamaan siellä

ja muut istuu diakonissan kanssa sisällä

 jotkut sen sylissä, niitä se paijaa,

 ja ne kaikki sulle nauraa

kirkas kimeä nauru ja joku haikea laulu

radiosta se ehkä tulee, jostain alemman kerroksen

avonaisesta ikkunasta kai

ja kun siitä laulusta alkaa pitää ja on jo unen rajamailla

koko ikkuna aukeaakin kolisten ja joku karvanyrkki heittää

radion alas kadulle niin että se

 melkein osuu sua päähän

mutta se radio ei sua mitenkään hyödytä

kun se on niin kertakaikkisen rikki kuin voi olla

ja mitä sitten voi tehdä

kun sama pettäminen vaan jatkuu ja jatkuu

koulussa sut pakotetaan näkemään asiat

 ei niin kuin ne on vaan niin kuin ne kuuluu nähdä

sä olet täällä niiden palveluksessa

et sä kuule omista ittees

sulle pannaan tehosekoittimessa aivot uusiks

 ja lopulta sä

et muuta tee kun ylistät niitä aamusta iltaan

armeijassa oppii tappamaan

ja ne kaikki haluaa vaan tappaa sut

talonmies menneisyydestä soitti ovikelloa

kun avasin oven se kysyi

vieläkö muistat

ja mitä olis pitänyt muistaa, sen pahanhajuinen hengityskö

vai se kun se meni ja kertoi äidille

karkuretkestä jota suunnittelin sen talkkarin pojan kanssa

me oltais lähdetty niin saatanan hevon vittuun täältä

se poika tapettiin heti kun juttu paljastui

 mut jätettiin henkiin

varoitukseks muille