”Äänenvaimentimen toiminta kato perustuu siihen, et se vaimentaa pamauksen, ku luoti lähtee aseesta yli äänen nopeudella. Tai ei se oikeestaan vaimenna sitä kokonaan, se pamaus kuuluu sit jossain myöhemmin, ihan eri paikassa.  Mut jos sä ammut hirvikiväärillä, niin se vitun torpeedo lähtee siitä putkesta yli 900 metrii sekunnissa, niin sillon sitä vittu mikään vaimenna, kun se vaimennin ei ehdi edes tajuu sitä”, Mara sönkötti. Jussi sanoi: "Mä oon ampunu hirvikiväärillä yhen muijan meijän mökillä. Vittu mä olin jurrissa. Mutsi pelästy pamausta ku se oli mökissä sisällä, niin paljo, et se tuli uskoon. Se alko näkee näkyjä”. ”Mitä näkyjä?”. ”No vaik et talon seinän läpi puski punanen sarvipäinen äijä ja jäi siihen kiinni ja alko paapattaa jotain.” ”No eks sä jääny boseen sen muijan tappamisesta?”. ”Ei ku mä hautasin sen kompostiin. Mut et vittu puhu täst kellekään”.  Mara ja Jussi istuivat metrossa. Mara rehvasteli kuulumisestaan moottoripyöräkerhon kannatusyhdistykseen. Jossakin tv-ohjelmassa oli mopojengi käyttänyt itsestään Helvetin Enkelien nimeä. ”Jätkät kerholla kai vähän hermostu siitä ohjelmasta?”, virnuili Jussi. ”Ai vähä”, sanoi Mara, ”vittu ne oli ihan raivona. Mun piti pidellä niitä kiinni, et ne ei olisi lähteny vetää niitä turpaan”. ”Minne?”. ”No sinne tv-Pasilaan kai”. Viereisellä penkillä istui kymmenvuotias poika lippalakki päässään. Mara alkoi tuijottaa poikaa ja tempaisi hatun hänen päästään. ”Tos sun hatussas on Helvetin Enkelien värit, mä takavarikoin sen”. Poika alkoi itkeä ja pyysi hattua takaisin. ”Sano sun faijalles, et miettii vähän tarkempaa, minkä värisen hatun hommaa sulle ens kerralla. Sä oot loukannu Helvetin Enkelien kunniaa. Mee ny vittuun mun silmistä tai rupee oikeesti tapahtuu”. Poika jäi metrosta, ilman hattuaan. Miehet matkustivat pääteasemalle saakka ja kävivät viinakaupassa. Sitten he menivät Maisan luo. ”No tullaanhan sieltä vihdoin viimein” sanoi Maisa ja käveli tupakka hampaissaan istumaan sohvalle. Mara kysyi, missä Maisan koira oli. ”No mä vein sen parvekkeelle kun tolla Pirkolla on allergia”. Pirkko oli pyöreä nainen, jonka rinnat pullottivat kireinä paidan alla. Hänen silmänsä punoittivat ja hengitys vinkui.  ”Toi näyttää joltain vitun veturilta, emmä ton kans rupee nussii”, Jussi kuiskasi Maralle.