Puhalsin kukan siemenhaituvia ilmaan. Heti ne lähtivät lentoon, iloisella mielellä ja toiveikkaina. Osa niistä löytäisi syvän mullan jonkin puun varjosta, osa taas leijailisi suurelle niitylle, jossa aina tekee mieli huutaa niin lujaa kuin jaksaa. Nousin vaivalloisesti maasta ja lähdin kävelemään. Mitään erityistä päämäärää ei ollut, kukaan ei minua käskisi ja parasta olisi, kun ei tulisi mitään kyselemäänkään. Olin työni tehnyt, kaupunki oli kohonnut ennätysvauhtia, noussut raskaasti siivilleen ja kadonnut mylvähdellen horisonttiin. Poimin maasta oksankarahkan ja käytin sitä kävelysauvanani. Mieleeni muistui, kuinka ennen vanhaan oli melkein mahdotonta kulkea minkäänlaisen kävelykepin kanssa. Siihen aikaan minulla oli koira. Se oli aina valmis leikinlaskuun ja piti ilman muuta selvänä, että mikä tahansa keppi oli tarkoitettu heitettäväksi, niin että sen voisi sitten noutaa. En ollut kuullut koirastani enää aikoihin mitään ja senpä vuoksi minulla oli sitä kovin ikävä. Viimeksi näimme yliopiston kirjastossa. Meillä oli puhetta kunnollisen tapaamisen järjestämisestä, mutta sille tuli muita kiireitä ja niin tapaaminen jäi. Joskus olin nähnyt lehdissä sen kirjoittamia artikkeleita ja lukenut sen saamista tunnustuspalkinnoista. Olin tietysti hyvin ylpeä kaikesta sen saamasta huomiosta. Mutta nyt ei auttanut menneitä muistella, oli vain käveltävä eteenpäin. Kävelyn joutuisuudesta päättelin, että olin vaistomaisesti valinnut vanhan tieuran, joka mutkitteli salomaiden halki juuri sillä järkähtämättömyydellä, joka tällaisille teille on niin ominaista. Niitä pitkin saattoi astella rauhaisasti, kun tiesi, että oli olemassa jokin päämäärä tai suunnitelma, jota tavoiteltiin. Minulla ei sellaisia enää ollut. Tällä vanhalla tiellä ei muita liikkujia näkynyt ja miksi olisikaan näkynyt; käyttiväthän kaikki nykyisin teitä, joilla liikuttiin hurjilla nopeuksilla. Niitä ei tosin vanhanajan ilmauksin olisi teiksi voinut kutsuakaan. Ne olivat jonkinlaisia sekavia vyyhtejä, jotka oli kiedottu valtavan suurten hopeisten sylinterien ympärille.