Valkoposkihanhet tekevät lähtöä.

Ne lentelevät edestakaisin,

opastavat nuorimpiaan

ja valmistavat niitä matkalle.

Niitä on taivaalla yhtäaikaa paljon.

On kuin vedettäisiin peittoa unisen maan ylle.

Kanadanhanhet ottavat iisimmin.

Ne kokoontuvat pieninä ryhminä lahtien suulle

ja puhelevat arvokkaasti hillityllä äänellään.

Niiden lento on raskasta ja vakaata

ja kun ne vihdoin nousevat siivilleen,

se ei ole mitään arpomista.

Se on menoa.