Arvoisat Viraston johtokunnan jäsenet, haluaisin näyttää teille tämän vanhan valokuvan, joka esittää erästä henkilöä istumassa lattialla, hiusharja kädessä. Sehän olen minä. Kuvassa olen hämmentyneen näköinen, suu on raollaan ja katselen silmät pyöreinä jonnekin yläviistoon. Harja on vasemmassa kädessäni, joka on ylöspäin kohotettu. Olen kuvanottohetkellä noin kaksivuotias. Vanhempani ovat väittäneet, että he halusivat kiinnittää huomioni pois kuvaajasta, jotta kuvasta tulisi elävämpi. Siksi he heiluttavat taka-alalla, kuvan ulkopuolella, käsiään ja korviaan. Myöhemmin olen tajunnut, että tämä on vain keksitty versio tilanteesta. Kerron nyt lyhyesti, mitä luulen oikeasti tapahtuneen. Kuvauksen aikoihin oli maailmalta saatu ensimmäiset todisteet siitä, että jonkinmoisia keijuja joko asui tai oli joskus vieraillut maapallolla. Tämä kävi ilmi eräästä veroviraston tilintarkastuskertomuksen alaviitteestä löydetystä kaaviosta, jossa suuren puun latvassa kyhjötti paksu siivekäs olento. Se katseli edessään aukeavalle merenlahdelle. Meren yllä, pilviharson seassa, näitä olentoja puikkelehti useampia. Kaikilla niillä näytti olevan suu naurussa. On ilmeistä, että kuvassa olen juuri ojentamassa hiusharjaa takkutukkaiselle keijulle, jonka näen edessäni. Poliisi on myöntänyt sen olevan mahdollista.