Silom-kadun hylätyllä hautausmaalla kasvaa murheesta raskaita puita, joiden lehdet vain harvoin havisevat. Siellä on muslimien ja hindujen hautoja ja ammoin unohtuneiden uskontojen hautoja. Erään uskonnon symboli muistuttaa Orionin tähtikuviota, myös Siriusta kiertävä valkoinen kääpiö on luonnosteltu. Nämä haudat ovat syviä kuiluja ja hautoja reunustavilla käytävillä on kylttejä, joissa varoitetaan astumasta hautojen päälle putoamisvaaran takia. Jostakin kuuluu surullinen soitto ja kellojen kilinää; äänet tulevat puun latvaan ripustetusta kellopelistä ja puunhaaraan tuetusta bambuhuilurykelmästä, jota vieno tuuli soittaa. Hautausmaalla vaeltelee koiria, jotka lienevät vainajien henkiä. Opaskirjassa varoitetaan ärsyttämästä koiria, mutta ne näyttävät hyvin lempeiltä. Niiden edellisestä elämästä ei voi tietää eikä sillä ole enää merkitystäkään. Erään koiran kasvot ovat hyvin ilmeikkäät, toinen silmä on punainen ja toinen vihreä. Se muistuttaa muuatta pappia, joka aikoinaan kavalsi piirikuntani kirkosta suuren summan rahaa ja lähti maanpakoon. Koirat puhelevat toisilleen matalasti haukahdellen. Riitaisuutta ei näy.