Olin lapsena vanhempieni kanssa laivalla, matkalla Ahvenanmaalle, jossa oli tarkoitus viettää kesälomaviikko. Sieltä oli vuokrattu mökki. Olin iloinen ja jännittynyt; silmät pyörivät päässä kuin humisevat rukousmyllyt, niin paljon katsottavaa laivalla oli. Kävin kannellakin yksinäni, vaikka se varta vasten oli kielletty. Siellä ei sillä hetkellä ollut muita. Aava meri ja tuuli ottivat minut syleilyynsä. Ihmisten hälinä ja romahtelevien astiapinojen helähdykset unohtuivat, tunsin jonkun mahtavamman läsnäolon. Minua alkoi pelottaa ja palasin sisätiloihin. Isä ja äiti olivat vapautuneempia loman alettua, mutta jotenkin väkinäistä heidän iloisuutensa oli. Välillä he puhelivat vakavasti keskenään. Heitä tuntui harmittavan jatkuva pyrähtelyni sinne tänne. Äiti silitti päätäni ja käski hakemaan leikkiseuraa. Minusta tuntui, kuin hän olisi silityksen sijasta tahtonut repiä kunnon tukon hiuksia päästäni. Molemmat tuoksahtivat viinalta. Pyysin rahaa ja menin ostamaan limonaatia, popcorneja ja suklaata. Syötyäni kaikki ja juotuani limsan menin rahapeliautomaattien luo. Laivan keinuminen ja automaattien ahne kurnutus alkoi pian oksettaa. Yrjösin herkut matolle. Äiti näki tapauksen vessassa käydessään. Hän käveli rivakasti luokseni ja painoi naamani kiinni oksennukseen. Sitten hän kävi kastelemassa puseronsa ja alkoi rintsikoissaan pyyhkiä puserolla paksua yrjöpuuroa matolta. ”Loma on nyt pilalla”, hän sähisi. Minut pantiin nukkumaan laivamatkan loppuajaksi lepokannen riippukeinuun. Kun äiti oli lähtenyt, kuulin nurkasta vaimeaa naisen yninää. Hiivin katsomaan. Lattialla makasi alaston mies ja nainen päällekkäin. Naisen jalat olivat miehen hartioilla, miehen lantio nousi ja laski. Nainen näytti katsovan suoraan minuun, mitään näkemättömin silmin. Hänen suustaan kasvoi suuri sylkikupla.