I
Päivien kirkkaus, rakkaani, huulesi kaukana täältä
ja poskiesi valkea kuulaus
Minulla on muisto kyyneleistäsi
suren ikävääni täällä himmeyden maassa
II
Silmäsi ovat lempeät
kuin kohti kevättä kaartuva taivas
katseesi on valtameren lämmin hyöky
III
Ulapalla pilvet nousevat merestä
kuin suihkuläheet
uinun kalliopaadella
maailman pauhulta suojassa
IV
Läpi sumuisten aikojen, pilvisten päivien
kuljemme polkua
jonka rakkautemme valaisee
V
Katseesi tummaan soittoon uinahdan
tällä iltaisella arolla
VI
Rakkaani
kuin lehdossa kukkaan puhjennut puu
yölinnun laulu
VII
Kadonneella rannalla
tuulten keskellä
hetki ennen aamunkoittoa
Aavistus valosta, varjojen kadottua
VIII
Tähti hehkuu violetin värisellä taivaalla
Matka madonreiän läpi meni hyvin
vain kerran pyörryin
kun singulariteetti ohitettiin
mutta siitä varoitettiin
ehdin nähdä vain mustan vuorovesiaallon
kaipaus luoksesi
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.